Kuusi kuukautta leikkauksesta

Blogissa on päästy takaisin normaaliin selvästi, kun aloittelen taas uuden postauksen sanoilla, että vähän on jäänyt taas kirjottelu tänne. Edellisen kerran päivittelin kuulumisia toukokuun lopulla ja silloin jäätiin odottelemaan tulevaa lääkärin tarkastusta kesäkuun loppuun. Tässä välissä olin myös neljä viikkoa kesälomalla ja laitoin kyllä muistutuksen muistiinpanoihin blogiin kirjoittamisesta, mutta lomahuumassa tuota muistutusta oli mukava siirrellä vain eteenpäin. Oon kyllä' kirjoitellut muistiinpanoihin puhelimeen asiaa ylös viikkojen aikana, joten sen puoleen asiaa on muistissa ja nyt on hyvä sauma kirjoitella niitä tännekin!

Leikkausalue on tähän mennessä parantunut oikeastaan täysin eikä haavoja ole missään.

Toukokuisen haavapolin jälkeen kiinnitin huomiota siihen, että vasemmassa nivusessa oli sellainen vajaan sentin kokoinen reikä, mistä valutti toisinaan verta ja kudosnestettä. Kesäkuun alussa soitin tästä Hussiin ja kysyin, että pitääkö siitä olla huolissaan, kun se ei meinannut millään mennä Haavavex-voiteenkaan avulla kiinni. Kävin sitten ylimääräisellä käynnillä näyttämässä haavaa ja sieltä löytyi pieni langan pätkä, minkä sairaanhoitaja nappasi pois. Tuon jälkeen haava meni ihan viikossa kiinni.

Kesäkuun lopussa kävin siellä lääkärin jälkitarkastuksessa ja kaikin puolin leikkausjälki näyttäisi hyvältä ja toipuminen on sujunut tosi hyvin. Lääkärin kanssa käytiin läpi miten arki on sujunut jne. Keskusteltiin myös esimerkiksi siitä, että onko alueelta löytynyt erogeenista tuntoa ja sain ohjeita siihen, että miten sellaista voi löytää. Varsinaista erektiota penikseen ei siis tule ja lihaksia jäykistämällä se toimii oikeastaan päinvastoin kun on terkoitus, kun lihakset supistavat koko varren vähän kasaan. Lääkäri vinkkasi, että penistä pystyy tukemaan esimerkiksi käyttämällä kahta kondomia päällekkäin. Penikseen on tilattavissa myös jostain ulkomaisesta kaupasta oman kokoinen erektiotuki, mutta tuota ei kannata tilata ennen kun viimeinen korjausleikkaus on käytynä, koska silloin peniksen koko saattaa vielä muuttua.

Leikkausalue nyt siis kokonaan kiinni ja haavoja ei ole, mutta arven liikakasvua haaroissa on jonkin verran. Toukokuussa kävin silloin kerran kokeilemassa pyöräilyä, mutta tuon jälkeen se jäi. Haaroissa kiristää sen verran, että satulalla ei saa oikein mukavaa asentoa. Lääkäri opasti hieromaan tuota arpialuetta iltaisin öljyn tai rasvan kanssa kunnolla painelemalla. Arpeen on myös saatavilla tarvittaessa jotain arvenhoitotuotteita, mutta ei niihin perehdytty nyt kesällä, kun silloin niiden käyttäminen on vähä hiostavaa.

Kyselin käynnillä myös siitä, että miten tunto palautuu jalkoihin ja onko se palautumassakaan. Leikkauksen jälkeen mulla on siis jäänyt etenkin vasempaan sääreen ja polvitaipeeseen pientä tunnottomuutta. Samoin oon kiinnittänyt myös huomiota siihen, että jalat tuntuu muutenkin vähän jäykiltä ja sellaisia suonenvedon tuntuisia tunteita tulee päivittäin ainakin kertaalleen. Jalkojen lihakset myös tärisevät todella herkästi esimerkiksi portaita alaspäin mennessä. Jalkojen muutokset on aiheuttaneet myös sen, että oon nyt leikkauksen jälkeen liikkunut tavallista vähemmän, kun jalat myös kipeytyy helposti ja tuntuu uupuneilta pitkien kävelyidenkin jälkeen. Tästä seurauksena on ollut pieni painon nousu, mutta ei onneksi puhuta kovin dramaattisesta sellaisesta. Jotkut housut ei vaan meinaa enää mennä kiinni. :D 

Lääkärin mukaan tunto voi ajan kanssa palautua vielä ja tunnottomuus on normaalia, kun kuitenkin hermoihin on voinut leikkauksen yhteydessä tulla osumaa. Nyt pitäisi treenata vähän jalkoja, että hermot pääsee koetukselle. Pitäisi nyt siis ottaa itseä enemmän vaan niskasta kiinni ja lähteä enemmän liikkeelle, että jalat pääsee liikkeeseen ja myös itse saa liikuntaa.

Kerroin lääkärille myös siitä, että virtsan tiputtelu vaivasi aika paljon, kun tuntui, että vaikka kuinka peniksen varteen jäävää virtsaa puristelee vessakäynnin jälkeen, niin aina oli bokserit märkänä. Käytin tähän suojaksi ihan vain pikkuhousunsuojia, ettei virtsa päässyt housuihin läpi. Lääkäri kertoikin, että virtsasta saattaa jäädä myös kiveksiin pieni lammikko, mikä kannattaa myös tyhjentää vessakäynnin jälkeen. Tästä ei mulle aiemmin oltu mainittukaan ja tuo mullisti koko asian: Sieltähän sitä pissaa tuli vielä rutkasti vessakäynnin jälkeen. Tuon ohjeen ansiosta oon voinut jättää pikkuhousunsuojat kokonaan pois ja tiputteluongelmat loppuivat. Nyt pysyy housut kuivina ja hajut poissa!

Lääkäri laittoi mut käynnillä leikkausjonoon korjausleikkausta varten ja se tulee olemaan ehkä puolen vuoden kuluttua riippuen siitä, miten leikkausaikoja järjestyy. Peniksen kokoon liittyen pyysin myös, että tuon tulevan korjausleikkauksen yhteydessä penistä voisi vähän muotoilla ohuemmaksi, sillä nyt se on ehkä vähän paksu ja pyöreän mallinen. Peniksen alapuolella on myös sellainen jännä koholla oleva kohta, mikä on lähinnä arvesta johtivaa. Se saa peniksen muodon pyöreäksi, joten toivoisin siihen ainakin jotain muokkausta vielä. Ennen leikkausta mun ei välttämättä tarvitse käydä missään kontrollissa enää, jos ei nyt mitään ihmeellistä tule sitä ennen. Muuten katsotaan sitten ennen leikkausta vähän, että mitä tehdään ja mitä korjaillaan.

Muuten arki on nyt sujunut koko ajan vaan entistä mukavammin uuden pippelin kanssa. Kesällä oon nautiskellut puistokaljotteluista ja muista tilanteista, missä vessan ei oo päässyt niin helposti ja on vaan voinut pissata pusikkoon. Pieniä iloja elämässä, mutta onhan tätä hetkeä nyt odotettu. 

Oon myös käynyt toukokuun ensimmäisen uimahallireissun jälkeen pari kertaa uudelleen julkisissa suihkuissa ja uimassa. Kesälomallani olin pienellä roadtripilla ja päätin Sotkamon kohdalla, että nyt käyn uimassa ja suihkussa Katinkullassa. Mulla on se käyttöoikeusranneke kyllä mukana, mutta uikkareissa suihkuttelu on vähän tyhjän kanssa. Päätinkin sitten, että menen sinne muiden joukkoon ihan ilkosillaan ja sainkin huomata, että ei siellä suihkussa kukaan katsellut. Lähinnä ehkä jotkut lapset taisi ihmetellä reidessä ja kyljessä olevia arpia. Tästä rohakistuneena kävin myöhemmin lomalla myös Kuninkaanlähteen karavaanialueella maauimalassa suihkussa ja uimassa. Tuollakin ihan ilman käyttöoikeusrannekkeen turvaa alasti suihkuttelin. Sama kokemus jäi myös, että eipä siellä kukaan ihmettele tai katsele ja pippeleitä on niin moneen lähtöön, että ei se oma sieltä mitenkään erotu. Löysin myös ehkä pienen kipinän uimiseen jälleen, joten sitä saa alkaa ehkä tekemään useamminkin nyt, kun tuo kynnys uimahalliin menemisestä on ylitetty.

Elämä tuntuu siis kaikin puolin vapautuneemmalta ja yhden pippelin ansiosta mielikin on paljon parempi. Kuten sanoin, niin tätä on odotettu ja oon nyt kyllä nauttinut vapaasta kesästäni kaikin rinnoin.

Kesälomalla kävin mm. kiipeämässä pienen reitin Kolin päällä ja tein siellä trangialla iltapalaa. Shortseja käyttäessä reiden arvet näkyy vähän, mutta siinäpähän näkyvät. :D

Kolilla käytin myös tilaisuuden hyväksi ja ikuistin kultasuihkuni auringonpaisteessa. Vähän erilaista tuo retkeilykin, kun ei tarvitse etsiä tiheintä puskaa pissahädän yllättäessä. 

Vastan arpi näyttää nykyään tältä. Vähän se siitä koko ajan haalenee, mutta aika näyttää kuinka näkyväksi tuo jää.

Reisien arvet myös haalentuneet mukavasti, mutta näissäkin aika näyttää sitten millaiseksi jäävät.