Mastektomian jälkitarkastus
Nyt vihdoin sain aikaseks kirjotella tänne blogiin, vaikka aihetta olis ollu kirjotella jo parisen viikkoa aiemmin. Mulla oli siitä mastektomiasta se jälkitarkastus jo 21.12., mut yksinkertasesti mulla ei oo vaan ollu aikaa kirjotella siitä aiemmin. Mut ilman pidempiä selittelyjä aiheeseen.
Sain tonne jälkitarkastukseen tuon ajan siis jo leikkauksen jälkeen ja se oli Taysissa siellä samassa paikassa, missä oli keväällä se esikäynti ennen leikkausta. Keväällä mulla oli silloin vähän ongelmia löytää oikee paikka sieltä sakraalalta, mut nyt onneks löysin heti oikeeseen paikkaan. Vaikka olin paikalla ajoissa, koska olin varannu sille eksymiselle aikaa, en kuiteskaan kauaa siel kerenny istuun ja oottaan ku pääsin jo etuajassa itse vastaanotolle.
Vastaanotolla oli sit sama lääkäri, joka mut itse leikkauksessa leikkas silloin syyskuussa. Aluks kyseltiin kuulumisia ja perusasioita esimerkiks kipujen loppumisesta ja muusta toipumisesta. Kaikki oli lääkärin mielestä ihan hyvin ja toipuminen on menny ihan aikataulussa. Sit lääkäri vielä katseli rintakehän ja paineli vähän kokeillakseen mahdollisia patteja tms.
Vähän nännien ympärilläolevat arvet on vielä tällä hetkellä levinneen näköset, mutta lääkärikin sano et ne tosta hyvin ajan kans haalenee. Nännien sijainti on myös aika keskellä nyt, mut rintalihaksia treenaamalla nännienkin sijainnin sais tosta muuttumaan rintalihasten muokkautumisen mukana. Rintakehä ei oo ihan täysin litteä, mutta on ihan silleen sopuisan näkönen muuhun yläkroppaan. Toisessa rinnassa on kuulemma vähän jääni sellasta tissin pyöreyttä rinnan alapuolelle, mutta tämäkin on hoidettavissa tuolla rintalihasten treenaamisella.
Vastaanoton lopussa lääkäri kyseli myös mahdollisesta halukkuudesta genitaalikirurgiaan, mutta tästä ei vielä sen enempää mitään sovittu tai päätetty. Sitten kun itse genitaalikirurgiaan olen valmis tai haluan niin sinne mennään sitten transpolin lähetteen kautta.
Lopuks voisin vielä omin sanoin vähän kertoa toipumisesta ja rintakehän ulkonäöstä omaan silmään.
Viimeks oon kirjotellu rintakehästä silloin, kun tuli ne neljä viikkoa leikkauksesta täyteen. Nyt aikaa on kulunu jo huomenna 16 viikkoa eli noin neljä kuukautta. Aika on kyl menny ihan tosi nopeesti, koska välillä tuntuu et leikkaus ois ollu ihan pari viikkoo sit vasta! Niinkun jo aiemmin tuon lääkäkäynnistä kertomisen yhteydessä mainitsin, on toipuminen menny myös mun mielestä yllättävänkin nopeesti ja tosi hyvin. Sairasloman loppumisen jälkeen ei niitä kipuja ollu muistaakseni paljon mitään. Vähä arkailin rintakehän rasittamista aluks, mutta kyl aika nopeesti ku huomasin et kipuja ei mistään tullu niin aloin "elään normaalisti" enkä jaksanu enää varoo kaikkee.
Neljän viikon kohdalla nännien ympärillä oli vielä aika selkeesti ne rypyt, mut tällä hetkellä ne on tasottunu lähes kokonaan. Jossain vaiheessa nännien ympäriltä ja myös niistä ryppyjen väleistä irtoili rupea ja kuivaa ihoa. En tiiä oisko nännien rasvaaminen auttanu tohon tai siihen, että ne arvet on levinny, mut oon vaan ollu niin laiska et en oo jaksanu ees mitään rasvaa hankkia.
Tunto leikkausalueelle on palannu ihan hyvin muuten, mutta nänneissä ja ihan niiden vieressä rintakehän ulkoreunoilla ei tuntoa oo edelleenkään ollenkaan. Nänneissä ei oo herkkää tuntoo eikä myöskään esim. nipistely tunnu missään. Lääkärin mukaan tunto voi vielä pikkuhiljaa palautua, mut siinä voi mennä vähän aikaa, koska leikkauksessa hermoja nänneistä on katkennu niin paljon.
Pääsin joulukuun alussa pikkujoulujen yhteydessä ensimmäistä kertaa julkisesti ilman paitaa kulkemaan, kun pääsin paljuilemaan kaveriporukalla. Tätä aiemmin oon käyny edes uimassa kunnolla monta kesää taaksepäin ja ootin tota hetkee aikaa paljon. Oli jotenki vapauttava tunne, kun vihdoin pääsi paljuilemaan pitkästä aikaa ja ilman mitään ahdistumista. Lisäks paljussa oli myös henkiläitä, jotka eivät mistään mun prosessidta mitään itedä ja menin tällä rintakehällä miehenä läpi täysin. Yhden näistä henkilöistä kanssa juttelin sit vähän paljun jälkeen ja ei se ollu mitään tajunnu. Ihmetteli oikeestaan vaan et kuinka hyvää jälkee leikkauksen jäljiltä on.
Tuolla paljussa ja muutenkin leikkauksen jälkeen oon huomannu nyt sen, että mulla on henkisesti paljon itsevarmempi olo ja ilman paitaa oleminen on tosi helppoo. Joskus aattelin et vaikka kävisin leikkauksessa niin ilman paitaa oleminen olis jotenki ahistavaa. Luulen et ku toi leikkausjälki on omaan silmään niin hyvää, niin ilman paitaakin kulkeminen ei tunnu missään.
Siinä nyt suurinpiirtein kaikki rintakehästä tälläerää. Kirjottelen taas sit joskus myöhemmin uudemman kerran, jos ja kun rintakehä tästä vielä muuttuu.
Sain tonne jälkitarkastukseen tuon ajan siis jo leikkauksen jälkeen ja se oli Taysissa siellä samassa paikassa, missä oli keväällä se esikäynti ennen leikkausta. Keväällä mulla oli silloin vähän ongelmia löytää oikee paikka sieltä sakraalalta, mut nyt onneks löysin heti oikeeseen paikkaan. Vaikka olin paikalla ajoissa, koska olin varannu sille eksymiselle aikaa, en kuiteskaan kauaa siel kerenny istuun ja oottaan ku pääsin jo etuajassa itse vastaanotolle.
Vastaanotolla oli sit sama lääkäri, joka mut itse leikkauksessa leikkas silloin syyskuussa. Aluks kyseltiin kuulumisia ja perusasioita esimerkiks kipujen loppumisesta ja muusta toipumisesta. Kaikki oli lääkärin mielestä ihan hyvin ja toipuminen on menny ihan aikataulussa. Sit lääkäri vielä katseli rintakehän ja paineli vähän kokeillakseen mahdollisia patteja tms.
Vähän nännien ympärilläolevat arvet on vielä tällä hetkellä levinneen näköset, mutta lääkärikin sano et ne tosta hyvin ajan kans haalenee. Nännien sijainti on myös aika keskellä nyt, mut rintalihaksia treenaamalla nännienkin sijainnin sais tosta muuttumaan rintalihasten muokkautumisen mukana. Rintakehä ei oo ihan täysin litteä, mutta on ihan silleen sopuisan näkönen muuhun yläkroppaan. Toisessa rinnassa on kuulemma vähän jääni sellasta tissin pyöreyttä rinnan alapuolelle, mutta tämäkin on hoidettavissa tuolla rintalihasten treenaamisella.
Vastaanoton lopussa lääkäri kyseli myös mahdollisesta halukkuudesta genitaalikirurgiaan, mutta tästä ei vielä sen enempää mitään sovittu tai päätetty. Sitten kun itse genitaalikirurgiaan olen valmis tai haluan niin sinne mennään sitten transpolin lähetteen kautta.
Lopuks voisin vielä omin sanoin vähän kertoa toipumisesta ja rintakehän ulkonäöstä omaan silmään.
Viimeks oon kirjotellu rintakehästä silloin, kun tuli ne neljä viikkoa leikkauksesta täyteen. Nyt aikaa on kulunu jo huomenna 16 viikkoa eli noin neljä kuukautta. Aika on kyl menny ihan tosi nopeesti, koska välillä tuntuu et leikkaus ois ollu ihan pari viikkoo sit vasta! Niinkun jo aiemmin tuon lääkäkäynnistä kertomisen yhteydessä mainitsin, on toipuminen menny myös mun mielestä yllättävänkin nopeesti ja tosi hyvin. Sairasloman loppumisen jälkeen ei niitä kipuja ollu muistaakseni paljon mitään. Vähä arkailin rintakehän rasittamista aluks, mutta kyl aika nopeesti ku huomasin et kipuja ei mistään tullu niin aloin "elään normaalisti" enkä jaksanu enää varoo kaikkee.
Neljän viikon kohdalla nännien ympärillä oli vielä aika selkeesti ne rypyt, mut tällä hetkellä ne on tasottunu lähes kokonaan. Jossain vaiheessa nännien ympäriltä ja myös niistä ryppyjen väleistä irtoili rupea ja kuivaa ihoa. En tiiä oisko nännien rasvaaminen auttanu tohon tai siihen, että ne arvet on levinny, mut oon vaan ollu niin laiska et en oo jaksanu ees mitään rasvaa hankkia.
Tunto leikkausalueelle on palannu ihan hyvin muuten, mutta nänneissä ja ihan niiden vieressä rintakehän ulkoreunoilla ei tuntoa oo edelleenkään ollenkaan. Nänneissä ei oo herkkää tuntoo eikä myöskään esim. nipistely tunnu missään. Lääkärin mukaan tunto voi vielä pikkuhiljaa palautua, mut siinä voi mennä vähän aikaa, koska leikkauksessa hermoja nänneistä on katkennu niin paljon.
Pääsin joulukuun alussa pikkujoulujen yhteydessä ensimmäistä kertaa julkisesti ilman paitaa kulkemaan, kun pääsin paljuilemaan kaveriporukalla. Tätä aiemmin oon käyny edes uimassa kunnolla monta kesää taaksepäin ja ootin tota hetkee aikaa paljon. Oli jotenki vapauttava tunne, kun vihdoin pääsi paljuilemaan pitkästä aikaa ja ilman mitään ahdistumista. Lisäks paljussa oli myös henkiläitä, jotka eivät mistään mun prosessidta mitään itedä ja menin tällä rintakehällä miehenä läpi täysin. Yhden näistä henkilöistä kanssa juttelin sit vähän paljun jälkeen ja ei se ollu mitään tajunnu. Ihmetteli oikeestaan vaan et kuinka hyvää jälkee leikkauksen jäljiltä on.
Tuolla paljussa ja muutenkin leikkauksen jälkeen oon huomannu nyt sen, että mulla on henkisesti paljon itsevarmempi olo ja ilman paitaa oleminen on tosi helppoo. Joskus aattelin et vaikka kävisin leikkauksessa niin ilman paitaa oleminen olis jotenki ahistavaa. Luulen et ku toi leikkausjälki on omaan silmään niin hyvää, niin ilman paitaakin kulkeminen ei tunnu missään.
Siinä nyt suurinpiirtein kaikki rintakehästä tälläerää. Kirjottelen taas sit joskus myöhemmin uudemman kerran, jos ja kun rintakehä tästä vielä muuttuu.
Vasen nänni
Oikea nänni
Kommentit
Lähetä kommentti