Because this is all I want

Kolmanteen päivään heräilinkin täällä nyt tosi hyvissä fiiliksissä, koska tänään pääsen pois sairaalasta! Toipuminen meni eilen hurjasti eteenpäin, mistä "syytän" eilisen vanhempaa hoitajatätiä, joka potki mua perseelle täällä eikä antanu vaan maata itsesäälissä sängyn pohjalla. Eilen täällä mua hoiti koko päivän tuo samainen hoitaja, joka aamusta lähtien oli tosi paljon tässä läsnä, kertoi asioita ja auttoi kaikessa. Tuo hoitaja käytännössä ilmoitti eilen aamulla, että tänään mä vielä osaan katetroida ja pissaan iteksenikin. Ei mulla silleen valittamista muistakaan hoitajista täällä oo, mutta se toissapäivänä kaikkeen turhautunu naama norsun vitulla sängyn pohjalla makoillu meitsi tarvi tuollasen tsemppaajan, joka oikeesti oli ottanu selkeesti työkseen saada mut ylös sängystä ja laittaa hommat toimimaan. Aamupäivällä kävin siis suihkussa ja sen jälkeen päivä aikataulutettiinki niin, että join paljon nesteitä ja muutaman tunnin välein menin aina pissalle. Ekalla yrittämäll

Eilen aamu alko lupaavasti ja lääkärikin käynnillään puhui, että tänään voisin päästä jo potilashotelliin yöks ja torstaina sit kotiin. Potilashotelliin oisin menny sen takia, että olisin tässä hollilla kuiteski vielä, koska asun niin kaukana. Itse ehdotin tähän, että menisin kuiteski porukoille yöks potilashotellin sijaan, koska sekin on tuossa aika lähellä. Tämä kävi myös lääkärille. Ehtona tälle porukoille pääsemiselle oli se, että pääsen hyvin liikkeelle ja pystyn itsenäisesti käymään vessassa ilman katetria. Siinä sitten aamupäivästä nousin ensin sängystä ylös. Aluks siinä huimas vähän, mutta kyl se siitä lähti sujumaan ihan hyvin eikä tuntunu kauheen pahalta muualla, kun tuossa navan viereisessä haavassa. Seuraavaks multa otettiin katetri pois ja pääsin peseen vähän itteeni vessaan. Sitten alotinkin juomaan vaan nesteitä vähän runsaammin, että saatiin mulle rakko täyteen. Muutaman tunnin päästä kokeilin käydä vessassa. Pissahätä tuntu kyllä ja tuntu siltä, että olis ollu lähe

Nyt päivä leikkauksen jälkeen olo on yllättävän hyvä! Eilinen meni pääasiassa nukkuessa pätkittäin, mikä olikin odotettavissa sen nukutuksen jäljiltä. Neljän aikaan koitin nautiskella kolmen ruokalajin päivällistä eli mehukeittoo, pillimehua ja vettä, mutta ei oikein tuntunu menevän ku mehukeitto alas. Mulle tuotiin kohta siitä vielä ihan kunnon päivällinenkin, mutta siitäkin sain syötyä vaan pari lusikallista kiisseliä ja muutaman kurkkuviipaleen. Koska tuo mun syöminen ei oikein onnistunu, tuotiin mulle tipan kautta jotain Plasmalyte Glucosia, että sain vähän sokeria ja suolaa. Meinasin ensin, että en iltapalallakaan yritä edes muuta mun mehukeittoo, mutta siinä ku nukuin tovin niin alko tekeen jotain suolastakin mieli. Otin sit iltapalalla mehukeittoo, jugurttia, leipää ja teetä, mutta muutaman suupalan jälkeen iski noistakin huono olo. Siinä vaiheessa muistin, että taisin viimeks sairaalassa saada jotain pahointivointilääkettä nukutuksen jälkeen, joten pyysin sellasta. Paho

Nyt on leikkaus ohi ja tästä lähteekin sit vaan enää toipuminen käyntiin! Viime yön nukuin aika levottomasti. Vähän ehkä jännittikin alitajuntaisesti, mutta osa syy huonoon nukkumiseen oli kuuma hotellihuone. Aamulla heräilinkin sit kuuden jälkeen ja en siinä sit muuta tehny ku laitoin vaatteet päälle, keräilin kamat kasaan ja lähdin osastoa kohti. Seiskan pintaan pääsinkin sit osastolle ja heti vaihtaan sairaalakamppeet päälle ja kiskoon tukisukat jalkaan. Hoitaja vielä mittaili siinä verenpaineen ja kertoi, koska saan esilääkkeet. Näillä oli tänään maanantaina joku osastopalaveri aamulla, joten leikkaukseen pääsinkin vasta 8.30 eli vähän myöhässä annetusta aikataulusta. Kahdeksan jälkeen mulle tuotiin esilääkkeenä särkylääke ja joku rentouttava siihen päälle. Tuo rentouttava rentouttikin olon aika nopeesti ja varoiteltiin, että omat jalat ei välttämättä kannata täysin sen jälkeen. Pääsin kuiteski käveleen ihan hyvin leikkaussaliin, vaikkakin oli kyllä vähän höpsö olo. Salissa s

Tänään nyt sitten saavuin potilashotelliin Taysiin. Tulin tänne äiten kyydillä ja äite olikin mun kans täällä sen aikaa, että kävin tuolla osastolla verikokeissa ja ottamassa Cytotec -lääkkeet. Käytiin vielä syömässä tässä hotellilla, koska mulla tähän huoneen hintaan kuuluu kaikki ruokailut. Tähän väliin voisin kertoo vähän siitä, miten tällä viikolla ylipäätään on tän leikkauksen tiimoilta asiat menny! Tiistaina mulle siis soittoi hoitaja ja kertoi kaikkia viime hetken asioita, mitä pitää tietää ja ottaa huomioon. Tuo puhelu oli tosi kätevä siinäkin mielessä, että pääsin vielä kyseleen itekkin kaikkee, mitä tässä on tullu mietittyä. Yks asia oli esimerkiks se, että saiko Nebidoa pistää vielä paria päivää ennen leikkausta. Oli hyvä et pääsin kysyyn asiasta, koska sitä ei nimenomaan saa pistää kahta viikkoa ennen tai kahteen viikkoon leikkauksen jälkeen. Tässä tulee nyt sit parin viikon viivästys Nebidolle ku se ois tällä viikolla pitäny pistää, mut tuollekaan ei voi mitään eikä maa

Tässä on nyt muutaman viikon ajan ollut harkka ohi ja kerkesinkin vähän jo kutsua leikkaukseen odottelemaan. Toissa viikolla Taysista mulle soiteltiinkin ja kyseltiin tarvetta potilashotellille ennen leikkausta, koska edeltävänä päivänä pitää mennä ja osastolle käymään. Hotelli varattiin, koska pääsee helpommalla ja porukoillekin on Tampereelta sen verran matkaa et turhaa käydä yön verran siellä kääntymässä. Tuon potilashotellin varauksen jälkeen mulle tulikin sitten postissa varsinainen kutsu leikkaukseen 26.8. ja tuota edeltävän yön oon nyt sitten Taysin yhteydessä potilashotellissa. Kutsun yhteyteen oli laitettu vielä leikkausta edeltävälle viikolle päivä, jolloin hoitaja soittelee mulle viime hetken asioista. Tällä viikolla pitää myös käydä vielä verikokeissa täällä Oulun päässä. Tällä hetkellä fiilikset leikkausta kohtaan on tosi odottavaiset ja oon innoissani siitä, että hommat etenee taas. Samalla vähän jännittää, mikä on ihan normaalia kylläkin. Toisaalta myös ahdistaa k