Patti
Viimeks oon kirjotellu tammukuun alussa mastektomian jälkitarkastuksesta ja muutenkin siitä, miten kaikki on sujunu leikkauksen jälkeen. Aattelin nyt ihan tätä blogia elävöittääkseni kirjotella tälläsen jutun, johon koitan laittaa muutamia asioita mistä on pitäny kirjotella mut noista ei yksittäisiä tekstejä oo saanu aikaseks!
Tammikuun puolivälissä muistaakseni aloin tuntemaan vasemmassa rinnassa sellasen oudon patin ja siitä sit varasin lääkärille ajan kohta, koska halusin tutkituttaa sen. Sain sen ajan helmikuun alkuun ja siihen mennessä kerkesin jo tekeen itelleni vaikka mitä diagnooseja lukemalla netistä kaikkia sivustoja...
Tuo patti ei siis ollu oikeestaan kipee vaikka välillä tuntukin rinnassa aristusta, mutta jälkeenpäin oon aatellu sen niin et se aristus johtu siitä et olin diagnosoinu ton patin netissä ja panikoin kivun itelleni.
Lääkäri sitten paineli ja tunnusteli rintakehää molemminpuolin vastaanotolla ja totes siellä jonkun patin vasemmalla puolella olevan. Sain sitten siitä lähetteen ultraääneen viikon päähän.
Ultraäänessä rintakehää ultrattiin aika pitkään ja ihan selkeesti siinä ultrassa siellä sellanen soikea patti näkyi. Ultran lopussa sit se lääkäri siellä totes vaan, että ei ollu mikään vakava patti vaan sinne on jääny leikkauksesta joku nesterakkula. Ohjeistuksena sain, että jos ei ala oleen oikeesti kipee tai tuu muuta ongelmaa niin ei toi vaadi mitään toimenpiteitä. Selvisin siis ilman sitä rintasyöpää tai muita sairauksia, mitä itselleni diagnosoin! Tuo rakkula ei oo onneks myöskään mikään kauheen harvinainen, koska se lääkäri sano et aika usein kun rintasyöpäpotilaitakin leikataan niin sinne rintakehään saattaa jäädä tollasia nesterakkuloita, jotka ei mitään vaarallisia ole. Silloin joulukuulla leikkauksen jälkitarkastuksessa toi patti on todennäkösesti jo ollut, mut se on silleen aika huomaamaton et se on varmaan jääny vaan huomaamatta silloin. Huomasinhan mä itekkin ton vasta nyt tammikuulla.
Seuraavana vähän ehkä positiivisempia asioita, koska ensinnäkin mun nänneihin on palannu tunto vihdoin ja viimein! Olin jo oppinu elään asian kanssa, että nänneihin ja paikoittain muualle rintakehään ei ehkä koskaan enää tunto palaa, mutta onneks toi tunto on palannu ihan joka alueelle. Vähän toi tunnon palautuminen on ehkä vielä silleen vaiheessa, koska se tunto tulee silleen vähän viiveellä jos nipistää mut ehkä se tosta.
Myös nännien ympärillä ne rypyt on kadonnu kokonaan ja arvetkin on lähteny aika hyvin haalenemaan. Arpien haalenemiseen on auttanu se kun viimein sain aikaseks hankkia sitä rasvaa, johon sain vinkkiä pikkusiskolta. Oon siis käyttäny ihan sellasta sinkkivoidetta, mikä on vissiin vauvoille tarkotettu mut ajaa asiansa munkin käytössä!
Että sellaset muutamat asiat tällä kertaa! Ens viikolla mulla onkin 27. päivä hormonipolille aika, koska Nebidon resepti pitää uusia. Mulla on myös prosessin jatkoon pieniä suunnitelmia meneillään, mutta niistä lisää ehkä vähän keväämmällä!
Tammikuun puolivälissä muistaakseni aloin tuntemaan vasemmassa rinnassa sellasen oudon patin ja siitä sit varasin lääkärille ajan kohta, koska halusin tutkituttaa sen. Sain sen ajan helmikuun alkuun ja siihen mennessä kerkesin jo tekeen itelleni vaikka mitä diagnooseja lukemalla netistä kaikkia sivustoja...
Tuo patti ei siis ollu oikeestaan kipee vaikka välillä tuntukin rinnassa aristusta, mutta jälkeenpäin oon aatellu sen niin et se aristus johtu siitä et olin diagnosoinu ton patin netissä ja panikoin kivun itelleni.
Lääkäri sitten paineli ja tunnusteli rintakehää molemminpuolin vastaanotolla ja totes siellä jonkun patin vasemmalla puolella olevan. Sain sitten siitä lähetteen ultraääneen viikon päähän.
Ultraäänessä rintakehää ultrattiin aika pitkään ja ihan selkeesti siinä ultrassa siellä sellanen soikea patti näkyi. Ultran lopussa sit se lääkäri siellä totes vaan, että ei ollu mikään vakava patti vaan sinne on jääny leikkauksesta joku nesterakkula. Ohjeistuksena sain, että jos ei ala oleen oikeesti kipee tai tuu muuta ongelmaa niin ei toi vaadi mitään toimenpiteitä. Selvisin siis ilman sitä rintasyöpää tai muita sairauksia, mitä itselleni diagnosoin! Tuo rakkula ei oo onneks myöskään mikään kauheen harvinainen, koska se lääkäri sano et aika usein kun rintasyöpäpotilaitakin leikataan niin sinne rintakehään saattaa jäädä tollasia nesterakkuloita, jotka ei mitään vaarallisia ole. Silloin joulukuulla leikkauksen jälkitarkastuksessa toi patti on todennäkösesti jo ollut, mut se on silleen aika huomaamaton et se on varmaan jääny vaan huomaamatta silloin. Huomasinhan mä itekkin ton vasta nyt tammikuulla.
Seuraavana vähän ehkä positiivisempia asioita, koska ensinnäkin mun nänneihin on palannu tunto vihdoin ja viimein! Olin jo oppinu elään asian kanssa, että nänneihin ja paikoittain muualle rintakehään ei ehkä koskaan enää tunto palaa, mutta onneks toi tunto on palannu ihan joka alueelle. Vähän toi tunnon palautuminen on ehkä vielä silleen vaiheessa, koska se tunto tulee silleen vähän viiveellä jos nipistää mut ehkä se tosta.
Myös nännien ympärillä ne rypyt on kadonnu kokonaan ja arvetkin on lähteny aika hyvin haalenemaan. Arpien haalenemiseen on auttanu se kun viimein sain aikaseks hankkia sitä rasvaa, johon sain vinkkiä pikkusiskolta. Oon siis käyttäny ihan sellasta sinkkivoidetta, mikä on vissiin vauvoille tarkotettu mut ajaa asiansa munkin käytössä!
Että sellaset muutamat asiat tällä kertaa! Ens viikolla mulla onkin 27. päivä hormonipolille aika, koska Nebidon resepti pitää uusia. Mulla on myös prosessin jatkoon pieniä suunnitelmia meneillään, mutta niistä lisää ehkä vähän keväämmällä!
Kommentit
Lähetä kommentti