Because this is all I want

Edellisestä kerrasta on taas vierähtänyt pitkä tovi ja paljon on tapahtunut tässä välissä. Viimeksi korjausleikkauksesta oli kulunut reilu kuukausi. Silloin toipuminen oli vielä melko vaiheessa ja itseasiassa jatkui vielä jonkin aikaa tuosta eteenpäin. Vaikka tänne kirjottelu on jäänyt niin oon onneksi tehnyt joitakin muistiinpanoja asioista, joten koitan palata niiden avulla vähän ajassa taaksepäin. Peniksen juuressa olevat haavat lähti aluksi paranemaan, kun niitä ylimääräisiä tikkejä poistettiin. Haavat ei kuitenkaan menneet kokonaan kiinni ja syynä oli liika karvoitus häiritsemässä haavojen alueella. Kävinkin sitten keväällä muutaman kerran epiloinnissa, missä näitä peniksen juuressa ja myös peniksen kärjessä olevia karvoja laseroitiin pois. Tämän jälkeen haavat lähti jo vähän parempaan suuntaan, mutta eivät siitä huolimatta menneet kokonaan kiinni.  Kävinkin sitten lisäksi pariin kertaan haavapolilla, missä haavoilta kaavittiin pois arven liikakudosta ja laitettiin hopeaa avuk...

Perinteiseen tapaan kirjoittelu jälleen jäänyt, kun en oo lähinnä saanut aikaiseksi. Toisaalta tässä ei silleen kauheena ole tapahtunutkaan pienen ajan sisällä mitään, joten tällainen pidempi kirjottelu toipumisesta on vähän kattavampi tehdä.  Viimeksi oltiin siis siinä tilanteessa, että leikkauksesta oli kulunut noin viikko ja edessä oli ensimmäinen haavapoli 22. tammikuuta. Siellä ensimmäisellä kerralla haavapolilla otettiin katetri heti pois ja se helpotti elämää huomattavasti. Katetri oli ehkä se eniten kipua ja epämukavaa oloa aiheuttava asia. Katetrin poiston jälkeen helpottui myös kakalla käyminen, kun ei enää tarvinnut sen kanssa taiteilla pönpöllä istuessa ja varoa ettei se osu mihinkään likaiseen pöntön reunaan. Tuolla ekalla haavapolilla oikeastaan muuten sitten vaan tsekkailtiin haavoja ja sain lisää sidoksia kotiin mukaan. Tuolloin poistettiin myös joitakin sulamattomia tikkejä haavoilta ja sen jälkeen ne lähtikin sitten paremmin jo paranemaan.  Haavat näytti vähä...

Nyt on korjausleikkaus ohi ja toipuminen käynnissä. Kotiinkin oon jo päässyt sairaalasta, joten sen puoleen kaikki oikein mallikkaasti. Toipuminen sujuu fyysisesti ihan hyvin, mutta henkisesti tämä oli taas melko iso paukku tai eihän sitä etukäteen osannut tietää, että rankkoja juttuja nämä leikkaukset ja toipuminen aina on. Oon kirjotellut tätä postausta hiljalleen jaksaessani ja viimein tämä nyt alkaa olla julkaisukunnossa. Tässäpä nyt kuitenkin vähän sepostusta leikkauspäivältä ja näistä seuraavista päivistä.  Keskiviikkoaamuna suuntasin siis kohti Puistosairaalaa ja korjausleikkausta. Paikalle piti mennä 8.30 ja aika pian sitten pääsinkin jo hoitajan mukaan vaihtamaan vaatteita jne.  Alkuun annoin myös heti palautetta jälleen aulan ilmoittautumisautomaatista: Vuosi sitten varsinaiseen phalloplastiaan mennessä ihmettelin jo ilmoittautumisautomaattia, johon tuli operaation nimi kissan kokoisilla kirjaimilla näkyviin ja näyttö oli tietenkin aulaan kaikkien muidenkin silmille ...

 Aloitellaan perinteiseen malliin: Taas on jäänyt tänne kirjottelu, mutta toisaalta tässä ei kyllä kovin paljon mitään ole tapahtunutkaan elokuun jälkeen, kun viime kerran tänne päivittelin kuulumisia. Nyt alkaa kuitenkin taas tapahtua ja hommat etenee, kun sain yhtäkkisen kutsun parin päivän varoitusajalla korjausleikkaukseen, kun Hussiin oli tullut peruutusaika. Huomenna 15. tammikuuta leikkuriin siis! Käydään kuitenkin alkuun lyhyesti läpi, että mitä tänne kuuluu tällä hetkellä: Kohta alkaa olla alkuperäisestäkin leikkauksesta vuosi kulunut ja toipuminen on mennyt tosi hyvin kaikkiaan. Kesän jälkeen ei ehkä toipumisessa ole tullut mitään isoja harppauksia kerralla, mutta joihinkin asioihin on nyt viime aikoina kiinnittänyt huomiota, että tuohan on mennyt parempaan tms.  Yksi tällainen asia on tunto jaloissa, mistä kesäkuussa kyselinkin lääkäriltä jälkitarkastuksessa, että miten hyvin tunto palautuu jalkoihin. Tässä nyt ihan viikon sisään muistin asian taas ja totesin, että ...