Äkkilähtö korjausleikkaukseen

 Aloitellaan perinteiseen malliin: Taas on jäänyt tänne kirjottelu, mutta toisaalta tässä ei kyllä kovin paljon mitään ole tapahtunutkaan elokuun jälkeen, kun viime kerran tänne päivittelin kuulumisia. Nyt alkaa kuitenkin taas tapahtua ja hommat etenee, kun sain yhtäkkisen kutsun parin päivän varoitusajalla korjausleikkaukseen, kun Hussiin oli tullut peruutusaika. Huomenna 15. tammikuuta leikkuriin siis!

Käydään kuitenkin alkuun lyhyesti läpi, että mitä tänne kuuluu tällä hetkellä:

Kohta alkaa olla alkuperäisestäkin leikkauksesta vuosi kulunut ja toipuminen on mennyt tosi hyvin kaikkiaan. Kesän jälkeen ei ehkä toipumisessa ole tullut mitään isoja harppauksia kerralla, mutta joihinkin asioihin on nyt viime aikoina kiinnittänyt huomiota, että tuohan on mennyt parempaan tms. 

Yksi tällainen asia on tunto jaloissa, mistä kesäkuussa kyselinkin lääkäriltä jälkitarkastuksessa, että miten hyvin tunto palautuu jalkoihin. Tässä nyt ihan viikon sisään muistin asian taas ja totesin, että niin se tunto vaan on melko hyvin palautunut ja ei tunnu enää sellaisia puutuneita kohtia säärissä tai polvitaipeissa. Ainoa ongelma ehkä jaloissa on enää herkästi tulevat suonenvedot tai krampit, mutta niitäkin osaa nykyisin aika hyvin säädellä. Tällaisia tulee sellaisissa yhtäkkisissä liikkeissä helposti, jos vaikka vetäisee sukat jalat liian oudossa asennossa nopeasti. Nuo krampit tuntuu siis tuolla sisäreisissä juuri näissä gracilislihaksissa, mitä on leikkauksessa ronkittu. 

Kävin syksyllä jossain vaiheessa yhden käynnin Puistosairaalassa sairaanhoitajalla, kun aloin huolestua haarojen kiristävästä tunteesta kivesten takana. Kireyttä tuntui esim. kyykyssä tai kun haaroja levitti vähän. Sain tähän avuksi alkuun keväällä, että pitäisi rasvata sieltä ihoa ja vähän hieroakin päivittäin, mutta siitä ei oikei ollut apua. Ja se oli kyllä niin vaivalloistakin koittaa hieroa rasvaa kivesten taakse paksuun arpikudokseen oudotta haarat auki olevassa makuuasennossa. :D Sain tuolta käynniltä mukaan sitten sellaista silikoniteippiä, mitä käytin jonkin aikaa kivesten takana pahimmilla arpikohdilla. Sen käyttö jäi sitten jossain vaiheessa osittain laiskuuden ja osittain sen takia, että en saanut aikaiseksi hakea sitä lisää apteekista. Nyt haarat kuitenkin tuntuu ja vähän vetreämmiltä eli aikakin tehnyt tehtävänsä tässä ongelmassa varmasti.

Tuolloin kun kävin tästä haarojen kireydestä käynnillä niin sain sairaanhoitajalta myös ohjeen käyttää vain edelleen sitä tubicrippiä peniksessä, ettei lihakset mene liian pallomaiseksi ja penis muotoutuu paremmin. Tuota oon jaksanut kyllä aika hyvin tässä edelleen käyttää, mutta tubicrippiä käyttäessä huomaa sitten taas sen, että pissaa tulee vähän roiskivammalla suihkulla. 

Elokuussa jo kirjottelin siitä, että vähän alkoi ahdistaa painon nouseminen ja nyt marraskuussa sitten sain aikaiseksi hankkia salille jäsenyyden. Vielä en kovin ahkerasti oo siellä kylläkään päässyt käymään pian tuon jälkeen iskeneen flunssakierteen takia, mutta ehkä nyt sitten keväämmällä pääsee liikkumiseen paremmin kiinni. Painossa lähinnä alkoi nyt ahdistaa eniten se, että ei mahdu kunnolla vaatteet päälle ja ei tee mieli alkaa uusimaan kaikkia lempivaatteita uusiin. Tässä ei kuitenkaan isosta noususta painossa puhuta, joten pienellä liikunnan lisäämisellä pääsen siihen tulokseen et oon taas ihan tarpeeksi tyytyväinen. 

Mutta liikkumiseen palataan sitten paremmin, kun on selätetty seuraava sairasloma ja toipuminen tuosta huomenna olevasta leikkauksesta.

Laitoin viime viikolla Hussiin siis kyselyä, että mikähän mahtaa olla arvioitu aikataulu korjausleikkaukselle, että osaan vähän suunnitella elämääni keväällä. Loppuvuodesta sieltä tuli siis kirjeellä tieto siitä, että leikkausjonon arvioitu aikataulu tulee venymään siitä luvatusta puolesta vuodesta, mikä siinä nyt yleensä se aika on. Leikkausjonoon pääsin silloin kesäkuun lopussa.

Nyt sitten eilen maanantaina 13.pv mulle soitettiin, että olisi nopealla aikataululla mahdollisuus päästä 15.1. leikkaukseen peruutusajalle, jos vaan pystyn tuon ajan ottamaan vastaan. Siinä sitten heti töissä juttelin aiheesta esihenkilön kanssa ja sain täyden tuen siihen, että kyllä töissä asiat saadaan sumplittua niin et mun ei tarvi sitä miettiä, etteikö töiden takia voisi tuota aikaa ottaa vastaan. Siitä sitten oikeastaan alkoi muutaman puhelun rumba eli otin ajan vastaan, sen jälkeen labrahoitaja soitteli ja kyseli lääkelistan ajan tasalle ja lopuksi vielä sairaanhoitaja soitteli esitiedot leikkauksen tiimoilta. Varasin tälle aamulle ajan vielä myös labraan. Tänään ilmoitettiin aika leikkaukseen saapumiselle huomisaamuksi ja sairaanhoitaja vielä soitti viimeisen tsekkauspuhelun.

Tämä kaikki tuli nyt siis tosi nopeesti, mutta samaan aikaan oon tässä miettinyt et tämä tuli kuiteskin nyt soi hyvään saumaan. Töiden puolesta ei oo mitään sellaista vielä tiedossa, että olis ollut kauheaa jäädä pois nyt yhtäkkiä. Samalla saa tuon leikkauksen nyt sitten heti vuoden alkuun pois alta ja ei tarvi enää miettiä jatkuvasti, että mitähän sitä uskaltaa suunnitella tuleville kuukausille ettei osu sitten samaan aikaan mahdollisen leikkauksen kanssa. 

Sairaalassa oon tuon leikkauksen jälkeen yön tai pari tilanteen mukaan. Sairaslomaa tästä tulee nyt arvioidusti vain kaksi viikkoa, joten senkin suhteen ehkä aika helpolla pitäisi päästä. Mutta huomenna sitten selviää enemmän, että miltä se olo tuntuu ja millaiset kivut tuosta tulee. 

Tammikuun alkuun täytin myös taas vuosia eli tällä erää iäksi pitää muistaa sanoa 27 vuotta.