Kaksi vuorokautta leikkauksesta

Eilen aamu alko lupaavasti ja lääkärikin käynnillään puhui, että tänään voisin päästä jo potilashotelliin yöks ja torstaina sit kotiin. Potilashotelliin oisin menny sen takia, että olisin tässä hollilla kuiteski vielä, koska asun niin kaukana. Itse ehdotin tähän, että menisin kuiteski porukoille yöks potilashotellin sijaan, koska sekin on tuossa aika lähellä. Tämä kävi myös lääkärille.
Ehtona tälle porukoille pääsemiselle oli se, että pääsen hyvin liikkeelle ja pystyn itsenäisesti käymään vessassa ilman katetria.

Siinä sitten aamupäivästä nousin ensin sängystä ylös. Aluks siinä huimas vähän, mutta kyl se siitä lähti sujumaan ihan hyvin eikä tuntunu kauheen pahalta muualla, kun tuossa navan viereisessä haavassa. Seuraavaks multa otettiin katetri pois ja pääsin peseen vähän itteeni vessaan. Sitten alotinkin juomaan vaan nesteitä vähän runsaammin, että saatiin mulle rakko täyteen.
Muutaman tunnin päästä kokeilin käydä vessassa. Pissahätä tuntu kyllä ja tuntu siltä, että olis ollu lähellä tulossakin se pissa, mutta mitään ei tullu. Ei auttanu ku laittaa kertakatetrointi ja sillä rakko tyhjäks. Tän jälkeen jatkoin taas juomista ja muutaman tunnin päästä tuli sama operaatio eteen, ku ei siitä pissaamisesta tullu vieläkään mitään.
Jossain välissä valittelin vähän mahakipua ja sain siihen jotain ummetuslääkettä. Sunnuntain Cytotexin aiheuttaman suolen tyhjentymisen jälkeen ei oo onneks tarvinnu paskalla käydäkään, mutta nyt alko oleen jo sellanen olo et vois sitäki koittaa pikkuhiljaa. Tuota ummetuslääkettä otin sitten kahteen kertaan eilen, mutta en vielä kakallekaan pystyny.
Pissaamista yritin vielä kolmanteen kertaan eilen, mutta siitä ei siinä vaiheessa tullu mitään heti alkuunkaan. Tuossa vaiheessa mua turhautti koko asia aika paljon, koska ei täällä sairaalassa nyt kauheen nautinnollista oo ja en tykkää yhtään jos asiat ei suju. Tuntuu tyhmältä, että niinkin pieni asia ku vessassa käyminen ei onnistu yksin.
Siinä sitten hoitaja soitteli lääkärille ja laiteltiin mulle yöks vaan suosiolla katetri, että sain nukutuks ja ei tarvinnu turhautua tuon vessa-asian kanssa enää tuon enempää.

Tuo vessa-asia vei eilen mielialan sieltä aamun onnellisuudesta ihan pohjalle. Eilen päivä alko jotenki tosi toiveikkaana, mutta sit loppujen lopuks en jaksanu enää ees yrittää mitään liikkumistakaan tuon pissaamattomuuden jälkeen. Päivällä kävin kyllä kävelemässä kymmenisen metriä tuota osaston käytävää, kun kävin saattamassa sitä mun kaveria.
Aattelin eilen, että olisin kävelly jo enemmänki, mutta jotenki vitutti niin lujaa et makasin koko illan vaan sängyssä ja en oikeestaan muuta tehny ku nukuin.

Yö meni aluks ihan hyvin ja vaikka se katetri ärsyttikin aluks, oli sen kanssa loppujen lopuks aika huoletonta nukkua. Heräsin kuiteski yöllä joskus neljän ja viiden välillä siihen, että mulla tuntu alaselässä, palleassa ja hartioissa kauhee paine. Tuo paine alaselässä johtu ilmeisesti siitä, että vähän on nyt kertyny ilmaa vatsaan.
Hartioissa ja varsinki palleassa se kipu meni tosi nopeesti aika pahaks ja loppujen lopuks en saanu hengiteltyä oikeen mitenkää. Hoitaja mulle sit toi pari lämpötyynyä ja sain jonku tehokkaan ja nopeen kipulääkkeen, joka auttokin sit tosi nopeesti ja sain uusiks unen päästä kiinni.

Aamulla heräilinkin seuraavan kerran vasta puoli yhdeksän jälkeen. Aamuhoitaja selitti mulle, mistä tuo hartia/palleakipu johtui: Tuo mun leikkaus tehtiin tähystyksenä, joten näkyvyyden aikaansaamiseks vatsaontelo täytettiin hiilidioksidikaasulla, jota jää aina leikkauksen jälkeen vähän kehoon. Tästä johtuen on yleistä, että hartiat, selkä ja pallea saattaa olla arkana.
Muistinkin, että tuosta hiilidioksidikaasusta mulle puhuttiin jo ennen leikkausta, mutta en jotenki muistanu tuotakaan asiaa nyt ku se kipu iski. Sain vielä tehtäväks puhallella vesipulloon letkun kautta, koska se kuulemma auttaa tuohon kipuun. Tässä nyt oon muutaman kerran puhallellu ja se on kyllä oikeesti auttanu!

Tänään nyt sitten alotettiin päivä taas sillä, että otettiin katetei pois ja aloin juomaan. Sain myös käydä ekaa kertaa kokonaan suihkussa, mikä oli kyllä enemmän ku mahtava asia! Ensin aattelin, että olisin voinu kokeilla sitä pissaamista suihkussa, mutta siinä ei kerenny vielä rakkoon tulla oikeen mitää katetrin poiston ja suihkun välillä.
Mulle laitettiin myös sellasta limakalvojen puudutetta haaroväliin, että ei tekis tuo kävely niin pahaa ja siitä oli kyllä apua jo tuossa suihkussa. Aattelin tehdä nyt tässä niin, että ku pissahätä tulee niin laitan taas tuota puudutetta jos se vähän helpottais. Saan myös kohta Litalginia, joka rentouttaa myös paikkoja silleen, että se pissaaminen ehkä vois lähtee paremmin sujumaan.
Tästä ajatuksena mulla on myös ruuan päälle lähtee käymään vähän pidemmällä kävelylenkillä, koska liikkuminen edesauttaa toipumista tosi paljon.

Tänään ei lääkäri enää tässä käyny eikä oo ilmeisesti tulossa käymäänkään. Jos tästä nyt pääsen liikkeelle ja ennen kaikkee tuo vessassa käyminen alkaa onnistuun niin tänään illalla tai viimestään huomenna aamulla aletaan suunnitteleen kotiuttamista! Ja vaikka tuo vessassa käyminen ei lähtis sujumaan niin sit kuulemma opetellaan ite katetroiminen... Pienen epätoivon jälkeen siis valo näkyy taas tunnelin päässä!

Tiivistettynä siis tavallaan kaikki sujuu tosi hyvin, ainoo ongelma on enää vessassa käyminen ominavuin. Kipuja mulla ei oo oikeen missään ja tippakin multa otettiin kokonaan jo pois, koska en sitä oo enää eilenkään tarvinnu mihinkään.

Sitä nyt en sit tiiä vielä jatkanko tästä porukoille vai ihan omaan kotiin matkaa jos sairaalasta pääsen pois. Tänään asioiden edistyminen kertoo paljon suuntaa sille, mihin täältä matka käy ja milloin!

Tänään otettiin kokonaan jo pois myös vatsan haavoilta ne laput ja nuo haavat onkin tosi siistit ja pienet! Tässä haavat ennen suihkua... 

...ja tässä suihkun jälkeen eli eipä noita tuosta oikeen edes huomaa nyt ku ne on huuhdeltu!