Kaksi viikkoa leikkauksesta
Tänään nyt on jo kaks viikkoo tullu leikkauksesta ja toipuminen se taas on menny eteenpäin tosi paljon viikon takasesta!
Viime viikolla lopetin katetroinnin ihan kokonaan keskiviikkoaamuna, koska ne jäännösvirtsan määrät oli jo parin päivän ajan ollu maksimissaan 40-50ml. Sen kateroinnin lopettamisen jälkeen muutaman päivän ajan pissaaminen teki vähän ilkeetä, mutta aika pian sekin helpotti. Oon nyt tässä viikon ajan juonu aika runsaasti ja tyhjänny rakkoa aika usein, koska kusemalla tuo virtsarakon toiminta on normalisoitunu. Tällä hetkellä ei oikein oo enää mitään ongelmaa paitsi aamuisin, milloin ekalla kerralla ei ihan niin sujuvasti kusi kulje.
Muutenkin kivut haarovälissä on loppunu oikeestaan kokonaan jo! Veikkaan et tuo katetroinnin lopettaminen on suurin syy tähän ku ei virtsaputki oo kokoajan kipeenä. Suolikin toimii jo ihan normaalisti eikä paskalla käyminen satu enää oikeestaan ollenkaan tai ei oo tunnetta, että haarat repee samalla.
Napapiikin pistäminen käy jo ihan rutiinista, vaikkakin vähän tuo mahanahka on vähän arkana tuosta pistämisestä vaikka vaihtelen puolta pistokselle joka päivä. Muutaman kerran oon myös pistäny suoraan johonki verisuoneen, mikä tekee vähän kipeetä ja mahalla näkyykin muutamia pieniä mustelmapisteitä näistä pistoksista.
Onneks tuota napapiikkiä ei oo ku 9 enää pistetävänä, että ei oo enää paljoo jäljellä tuotakaan riesaa.
Leikkaushaavat mahalla on menny ihan täysin umpeen jo kaikki ja haaroissakin haava tuntuu olevan ihan parantunu ainakin ulkoisesti. Mahalla navan alla oleva haava on vähän tässä vielä kipuillu varsinkin öiden jäljiltä, mutta muuten aika kivuttomana saa olla jo.
Mahalla navan alla ja napapiikin pistoskohdissa näkyy myös vähän kellertävä väriä, mitä epäiltiin mustelmiks. Aluks olin vähän tuosta keltasuudesta huolissani, mutta nuo kohdat kun ei kipeitä oo niin en oo sen enempää jaksanu huolestua.
Viime viikolla vielä en uskaltanu aivastaa, yskiä tai edes niistää ollenkaan, koska tuntui et haarat repee siitä paineesta. Tällä hetkellä ei oo enää tuotakaan ongelmaa ja oon uskaltautunu aivastelemaankin jo ihan normaalisti.
Viime viikolla keskiviikkona jo uskaltauduin menemään Oamkin avajaistapahtumaan päivällä pyörähtään ja se meni oikein mukavasti. Jaksoin kävellä paikanpäälle parin kilometrin matkan ilman kipuja ja takasinkin vielä pääsin himaan. Illalla lähdin sit vielä iltatapahtumaan, missä jaksoin olla aika myöhään mukana.
Alkoholia en vielä kuiteskaan tuolla alkanu nautiskelemaan ollenkaan, enkä varmaan tässä nyt ihan hetkeen vielä uskallakaan lähtee kokeileen juomista. Ihan vielä ei sellanen oo olo kuiteskaan, että haluisin ottaa riskiä et humalassa tulis rymyttyä ja se on ihan hyvä olla juomatta välillä tässä muuten aika kosteena menneen opiskelijaelämän keskellä.
Oon tässä nyt muutaman päivän ajan alkanu vähentään huomattavasti kipulääkkeitäkin ja en oo ottanu ku oikeestaan iltasin ja aamuisin buranaa. Kivut on oysyny tuollakin lääkemäärällä poissa ihan sopivasti, joten luulen et pikkuhiljaa voi jättää lääkkeet kokonaan jo pois!
Viime viikon perjantaina teinkin jo päätöksen, että palaan kouluun jo nyt takasin. Meillä alko koulu virallisesti muutenkin vasta viime viikolla, joten en kerenny missaamaan ku ihan muutaman päivän koulusta ja oon päässy ihan hyvin vielä mukaan ilman mitään ylimääräsiä tehtäviä.
Tällä viikollakin meillä onneks on vaan muutamana päivä koulua, joten ajattelin et ihan hyvä mennä vaan kouluun ku olo on sellanen et jaksan hyvin ja ei oo tässä kauheen suurta rasitusta tiedossa koulupäivien määrän suhteen.
Kaiken kaikkiaan olo alkaa olla aika normaali jo, vaikka otankin vielä aika rennosti enkä kauheesti oo uskaltanu rasittaa itteeni.
Tänään kävin myös ottamassa Nebidon taas ku on kulunu se pari viikkoa leikkauksesta, joten saan senkin taas normaaliin pistosrytmiin takasin!
Viime viikolla lopetin katetroinnin ihan kokonaan keskiviikkoaamuna, koska ne jäännösvirtsan määrät oli jo parin päivän ajan ollu maksimissaan 40-50ml. Sen kateroinnin lopettamisen jälkeen muutaman päivän ajan pissaaminen teki vähän ilkeetä, mutta aika pian sekin helpotti. Oon nyt tässä viikon ajan juonu aika runsaasti ja tyhjänny rakkoa aika usein, koska kusemalla tuo virtsarakon toiminta on normalisoitunu. Tällä hetkellä ei oikein oo enää mitään ongelmaa paitsi aamuisin, milloin ekalla kerralla ei ihan niin sujuvasti kusi kulje.
Muutenkin kivut haarovälissä on loppunu oikeestaan kokonaan jo! Veikkaan et tuo katetroinnin lopettaminen on suurin syy tähän ku ei virtsaputki oo kokoajan kipeenä. Suolikin toimii jo ihan normaalisti eikä paskalla käyminen satu enää oikeestaan ollenkaan tai ei oo tunnetta, että haarat repee samalla.
Napapiikin pistäminen käy jo ihan rutiinista, vaikkakin vähän tuo mahanahka on vähän arkana tuosta pistämisestä vaikka vaihtelen puolta pistokselle joka päivä. Muutaman kerran oon myös pistäny suoraan johonki verisuoneen, mikä tekee vähän kipeetä ja mahalla näkyykin muutamia pieniä mustelmapisteitä näistä pistoksista.
Onneks tuota napapiikkiä ei oo ku 9 enää pistetävänä, että ei oo enää paljoo jäljellä tuotakaan riesaa.
Leikkaushaavat mahalla on menny ihan täysin umpeen jo kaikki ja haaroissakin haava tuntuu olevan ihan parantunu ainakin ulkoisesti. Mahalla navan alla oleva haava on vähän tässä vielä kipuillu varsinkin öiden jäljiltä, mutta muuten aika kivuttomana saa olla jo.
Mahalla navan alla ja napapiikin pistoskohdissa näkyy myös vähän kellertävä väriä, mitä epäiltiin mustelmiks. Aluks olin vähän tuosta keltasuudesta huolissani, mutta nuo kohdat kun ei kipeitä oo niin en oo sen enempää jaksanu huolestua.
Viime viikolla vielä en uskaltanu aivastaa, yskiä tai edes niistää ollenkaan, koska tuntui et haarat repee siitä paineesta. Tällä hetkellä ei oo enää tuotakaan ongelmaa ja oon uskaltautunu aivastelemaankin jo ihan normaalisti.
Viime viikolla keskiviikkona jo uskaltauduin menemään Oamkin avajaistapahtumaan päivällä pyörähtään ja se meni oikein mukavasti. Jaksoin kävellä paikanpäälle parin kilometrin matkan ilman kipuja ja takasinkin vielä pääsin himaan. Illalla lähdin sit vielä iltatapahtumaan, missä jaksoin olla aika myöhään mukana.
Alkoholia en vielä kuiteskaan tuolla alkanu nautiskelemaan ollenkaan, enkä varmaan tässä nyt ihan hetkeen vielä uskallakaan lähtee kokeileen juomista. Ihan vielä ei sellanen oo olo kuiteskaan, että haluisin ottaa riskiä et humalassa tulis rymyttyä ja se on ihan hyvä olla juomatta välillä tässä muuten aika kosteena menneen opiskelijaelämän keskellä.
Oon tässä nyt muutaman päivän ajan alkanu vähentään huomattavasti kipulääkkeitäkin ja en oo ottanu ku oikeestaan iltasin ja aamuisin buranaa. Kivut on oysyny tuollakin lääkemäärällä poissa ihan sopivasti, joten luulen et pikkuhiljaa voi jättää lääkkeet kokonaan jo pois!
Viime viikon perjantaina teinkin jo päätöksen, että palaan kouluun jo nyt takasin. Meillä alko koulu virallisesti muutenkin vasta viime viikolla, joten en kerenny missaamaan ku ihan muutaman päivän koulusta ja oon päässy ihan hyvin vielä mukaan ilman mitään ylimääräsiä tehtäviä.
Tällä viikollakin meillä onneks on vaan muutamana päivä koulua, joten ajattelin et ihan hyvä mennä vaan kouluun ku olo on sellanen et jaksan hyvin ja ei oo tässä kauheen suurta rasitusta tiedossa koulupäivien määrän suhteen.
Kaiken kaikkiaan olo alkaa olla aika normaali jo, vaikka otankin vielä aika rennosti enkä kauheesti oo uskaltanu rasittaa itteeni.
Tänään kävin myös ottamassa Nebidon taas ku on kulunu se pari viikkoa leikkauksesta, joten saan senkin taas normaaliin pistosrytmiin takasin!
Kommentit
Lähetä kommentti