Viisi viikkoa leikkauksesta

 Viimeisin viikko on ollut todella iso harppaus toipumisessa ja olo on ollut pääasiassa tosi hyvä, vaikkakin alkuun olikin vähän virtsavaivoja.

Viime viikon polikäynnillä valittelin jo sairaanhoitajalle hieman sitä, että virtsa on tosi sumeaa ja haisee todella pahalle, mutta sain tosiaan alkuun ohjeeksi juoda karpalomehua virtsatieinfektion estämiseksi ja hoitamiseksi. Seuraavana päivänä virtsaputkessa tuntui todella kovaa kipua ja virtsa oli niin sumeaa, että siitä ei nähnyt läpi, joten soitin sitten sairaanhoitajalle tästä vielä. Sain ohjeeksi pidättää virtsaa neljä tuntia ja mennä labraan antamaan virtsanäyte. 

Neljän tunnin pidättely osoittautui isoksi hommaksi, sillä rakko tuntui räjähtävän ja samalla kivut ja inhottava tunne virtsaputkessa kasvoivat kasvamistaan. Sain kuitenkin pidäteltyä ohjatun ajan ja olin lähtemässä labraan julkisilla, mutta takaisku tuli heti kotipihassa, kun yhtäkkiä tuli erikoisen lämmin olo housuissa ja virtsat valahtivat housuun. Olin edellisellä kerralla sulkenut kystofixin korkin liian heppoisasti, joten se päätti sitten irrota kokonaan virtsan paineesta. Onneksi tämä pissavahinko kävi kotipihassa eikä vaikka metrossa, mutta tilanne turhautti kyllä melkoisesti siitä huolimatta.

Aluksi pelkäsin, että pissat pääsi jostain väärästä reitistä ulos, mutta sisälle päästyäni huomasin onneksi, että pissat tuli kystofixia pitkin. Tässä vaiheessa sain pienen hermoromahduksen ja jonkin aikaa itkeskelin vessassa kusisissa housuissani. Tilanne turhautti, kun ”apu” oli niin lähellä ja nyt piti aloittaa pissan pidättely alusta. Soitin tässä vaiheessa uudelleen sairaanhoitajalle, joka ohjasi pidättämään virtsaa uudelleen vähintään kahden tunnin ajan ennen uutta näytteen oton yritystä. Pissavahingon pesujen jälkeen join taas runsaasti nestettä ja jäin pidättelemään pissaa. Parin tunnin kuluttua pääsin lähtemään labraan ja onnistuin näytteen antamisessa. 

Perjantaina eli seuraavana päivänä sairaanhoitaja sitten soittelikin, että lääkäri on kirjoittanut mulle antibiootin virtsatietulehdukseen. Sen kun pääsi aloittamaan, niin vaivat helpotti tosi nopeasti. Opin myös tästä, että oon nyt huolehtinut kystofixin korkin tosi tarkasti kiinni.

Tuolloin torstaina virtsanäytteen antamisen jälkeen kävin kokeilemassa ensimmäistä kertaa autolla ajamista. Korttelin ympäri ajeltuani totesin sen sujuvan, joten pakkasin tavarat ja lähdin iltasella ajelemaan vielä äidin luo Jämsään. Matka meni tosi hyvin ja oikeastaan autossa oli hyväkin istua reikätyynyn päällä. Matkalla pysähdyin myös kerran bussipysäkille pissalle ja tunne oli kyllä vapauttava, kun pääsi helposti vaan lorottelemaan ilman, että piti etsiä joku huoltoasema. Tuota hetkeä on kyllä odotettu ja ihastelinkin kuinka pissa höyrysi huurteisessä ilmassa ja jää suli ojan pientareelta pissavirran alta. :D

Lopulta jäin Jämsään melkein viikoksi, kun seuraava polikäyntikin oli tulossa vasta tämän viikon keskiviikkona eli viikko edellisestiä. Aika Jämsässä sujui aika hyvin ja pärjäsin hyvin haavojen hoidossa muuallakin kuin kotona. Viikon ainaka opin myös hyvän rytmin haavojen hoitoon, kun tein sidosvaihdon ja pienen puhdistuksen aamuisin ja iltaisin yleensä sitten kävin ensin kakalla ja sen jälkeen isommin pesulla. 

Viikon aikana olin tavallista enemmän liikkeessä ja huomasin, että se teki taas aina vaan parempaa. Uskaltauduin myös istumaan enemmän pehmeillä tuoleilla ja kokeilin myös normaalille tuolille istumista reikätyynyn kanssa, mutta se teki vielä inhottavan tunteen.

Palasin tällä viikolla Jämsästä takaisin Helsinkiin vasta keskiviikkona aamulla niin, että ehdin käymään kotona syömässä ja suihkussa ennen polikäyntiä. Tällä kerralla menin polille autolla omin avuin ja samalla reissulla kävin polin jälkeen myös terapiassa.

Polilla sairaanhoitaja tsekkaili leikkausalueen ja poisti sieltä esiin tulleita hakasia. Yhden hakasen olin saanut itse jo itseasiassa pois, kun se vaan jäi käteen suihkussa leikkausaluetta pestessä. Kivesten takaosa on mennyt nyt tosi hyvin parempaan suuntaan ja haava on pienentynyt aika hyvin, vaikka takana on silti aika iso aukinainen alue vielä.

Peniksen osalta haavat oli jo niin hyvällä mallilla, että sairaanhoitaja alkoi väläyttelemään virtsaputken katetrin poistoa. Paikalle kutsuttiin vielä lääkäri tekemään arvio tästä ja hänen siunauksellaan katetri sitten otettiin pois. Tunne oli kyllä samantien vapauttava, kun paine ja inhottava hiertävä tunne virtsaputkesta lähti pois heti. Lääkäri arvioi myös kivesten tilannetta ja päätettiin laittaa mut leikkausjonoon korjausleikkausta varten, kun haava-alue on niin suuri ja hankalassa paikassa, että se ei itsestään sieltä mene ilman ihosiirrettä kiinni. Lääkäri teki mulle myös sairaslomaan nyt alkuun kaksi viikkoa lisää jatkoa.

Seuraava poliaika varattiin vasta kahden viikon päähän pääsiäisen jälkeiselle viikolle, kun haavojen tilanne on niin hyvä. Kivesten taakse otettiin käyttöön sellainen uusi haavavex suihke, jota suihkuttelen haavaan ja sen päälle laitan vielä sitten keittosuolaliinan suojaksi. Peniksessä kärkeen laitetaan vielä rasvataitos ja toinen kuiva taitos suojaamaan ja niiden päälle sitten sellainen ”tukisukka”, joka tukee penistä ja estää lihaksia palloutumasta eli peniksestä ei tule sitten liian pyöreän mallista.

Haavavex on nyt vuorokauden käyttämisen jälkeen ollut ihan hyvä muuten, mutta kivesten takaa tulevaa kudosnestettä ja muuta eritystä valuu helpommin persevakoon. Tuo on vähän inhottava tunne, kun koko ajan on tunne, että pitäisi päästä pyyhkimään. Onneksi keittisliinalla vuotoa saa vähän pysymään paremmin poissa persevaosta.

Nyt kun katetri on pois, niin oon alkanut harjoitelemaan myös normaalisti pissaamista. Aluksi apuna opastettiin käyttämään suihkuttelua niin, että pissaan istualtaan ja suihkutan samalla penikselle lämmintä vettä, mikä auttaa virtsaa kulkemaan kun paikat on vielä aika turvoksissa. Pissaamisen jälkeen otan vielä kystofixin kautta jäännösvirtsat mittalasiin ja merkkailen itselleni ylös, että milloin oon pissannut ja paljonko virtsaa rakkoon jäi.

Oon nyt muutaman kerran pissannut ja se on sujunut ihan hyvin, vaikkakin vähän oudolta tuntuu vielä. Tunne on vähän sellainen, että virtsaa saa varoa suihkuttamasta liian kovalla paineella tai muuten tuntuu, että virtsaa tunkeutuu jonnekin muuallekin matkalla. Jäännösvirtsaa ei ole jäänyt kuin vajaan puolen desin verran jokaisella kerralla, joten senkin puoleen tilanne on ehkä ihan hyvä. 

Ihosiirrekohdan ja leikkauksen arpien tilanne on mennyt myös parempaan suuntaan. Oon näitä rasvaillut Bepanthenilla aamuin ja illoin ja alueet on selvästi vaaleammat. Vatsalla olevalle isolle arvelle sain polilla ohjeeksi, että sitä erityisesti kannattaa hieroa, ettei iho jää alempiin kudoksiin kiinni.

Tänään mulle soiteltiin Hussin ajanvarauksesta, että leikkausaika tulisi olemaan pääsiäisen jälkeen 5.4. Tätä ennen käyn taas labrassa ottamassa liudan verikokeita ja ensi maanantaina on sairaanhoitajan haastattelupuhelu, missä käydään läpi ajantasaisesti lääkitykset ja muuta asiaa leikkausta varten.

Koska tuo leikkaus tuli myös tuonne pääsiäisen jälkeiselle viikolle, niin sieltä peruttiin se sinne varattu poliaika ja jos jotain ongelmia leikkausta ennen tulee, niin olen sitten sairaanhoitajaan yhteydessä.  

Tuolle pääsiäisen jälkeiselle viikolle mulla on ajanvaraus myös nebidon pistokselle ja varmistelun jälkeen selvisi, että siitä ei pitäisi olla ongelmaa tuon leikkauksen kanssa. Aiempaa leikkausta ennen piti olla vähintään pari viikkoa edellisestä pistoksesta, joten sen takia asiaa varmistelin.

Henkinen puoli toipumisessa on ollut ihan hyvä ja mieli on parempi, kun kivut pysyy poissa ja pystyy toimimaan paremmin. Seuraavaksi odotan, että varsinkin katetrin poistamisen myötä jalkaan mahtuu paremmin jo muutkin housut kun löysät lökärit.

Autolla ajamisen onnistuminen on ollut mielialaa nostava tekijä ja olo on kuin 18 vuotta täyttäneellä ja ajokortin saaneella, kun maailma on avautunut ihan eri tavalla kun pääsee itsekseen kulkemaan. Kävin Jämsässä ollessa myös yhdellä lapsuuden ystävällä käymässä ja oli mukavaa, kun pääsee juurikin itsekseen kulkemaan ihan missä haluaa.

Kotiin palaamisen jälkeen huomaa kyllä, että tylsyys on aika suuri. Nyt kuitenkin kun tuo katetri saatiin pois niin liikkuminen on paljon helpompaa, joten tässä pääsee ulkoilemaankin helposti ja liikuskelemaan muutenkin, kun kipua tai inhottavaa tunnetta ei ole. 

Mieltä laskee kuitenkin jonkin verran ahdistus siitä, että haisen selvästi oudolle ja haavojen erityksen takia niistä tulee tunkkainen haju. Tämä korostuu esimerkiksi nukkuessa jälkeen, kun peiton alta tuulahtaa ihan kamala tunkkainen haju. Samalla ahdistaa, että tuo haju leviää mun ympärille vaikka kaupassa tai muutenkin jos ympärillä on muita ihmisiä. Ahdistusta aiheuttaa myös se, että pelottaa tuon vuodon tulevan läpi housuista kaikista suojista huolimatta. Onneksi tuo haju nyt vähän helpotti katetrin poistamisen jälkeen, kun se jotenkin korosti pahaa hajua peniksessä, kun katetrin vierestä pääsi pakollakin vähän ohivuotona virtsaa ja muita haavan eritteitä. 

Kotiin päästyäni kävin myös ensimmäistä kertaa kunnolla kaupassa ostamassa isot ruokaostokset Prismasta. Reissu meni muuten hyvin, mutta huomasin olevani aika ahdistunut liikkuessani ihmisten keskellä juurikin tuon hajun ja sen pelon takia, että jos housujen perässä näkyisikin joku läikkä. Ehkä tuo ahdistus tuosta helpottaa hiljalleen kun huomaa, että hajuhaitat helpottaa ja sinne housujen perään ei oikeasti pääse mitään läpi hyvän suojauksen takia.

Nyt jään odottelemaan tulevaa korjausleikkausta ja opettelen pissaamaan paremmin. Tuo leikkaus ei muuten jännitä, mutta valmiiksi jo ahdistaa ajatus siitä, jos ja kun tulee taas kipuja kakkaamiseen ja takapakkia istumiseen ja liikkumiseen. Sen näkee sitten, että miten siitä toipuminen lähtee käyntiin.

Jämsässä sain taas kolmen kissan voimin kissaterapiaa ja muutenkin seura teki taas hyvää olemiselle, kun ei oo koko ajan vaan itsekseen.

Polilla sairaanhoitaja totesi, että tuo toisen sisäreiden arpi näyttää aivan malliasemerkiltä arvesta. Tuollaista ei tarvitse halloweeniksi alkaa maskeeraamaan erikseen, kun on jo omasta takaa.

Vastan arpi on myös vaalentunut, mutta on paikoittain aika kovan tuntuinen. Toivon mukaan hieromisesta on tähänkin apua.