Kaksi viikkoa leikkauksesta
Tänään tulee kaksi viikkoa leikkauksesta ja toipuminen on mennyt nyt viimesen viikon aikana hieman ensimmäistä viikkoa paremmin!
Edellisessä kirjotuksessa jäin siihen, että perjantaina oli tarkoitus mennä ensiapuun uudelleen vasenta nänniä näyttämään.
Kirurgi tuota nänniä sitten katseli perjantaina ja totesi että siinä on jonkun asteinen nekroosi. Samalla mulle varattiin tiistaiksi aika Taysiin Tules-kirurgian hoitohuoneeseen, missä tuota nänniä sitten katsottaisiin vielä Taysin henkilökunnan toimesta tarkemmin.
Molempien päälle laitettiin perjantaina sitten uudet teipit ja ensiavussa ohjeistettiin olemaan kastelematta nännejä, ettei haavat saisi ylimääräistä kosteutta teippien alle. Muutaman kerran kävin sitten suihkussa niin, että nännien teippien päälle laitettiin kangastaitos ja sellasta muovia suojaamaan kastumiselta.
Ensiavussa määrätty panacod auttoi nukkumiseen ja sen ansiosta kivut ovat pysyneet kurissa öisin täydellisesti! Olo ja mieliala on parantuneet siis huomattavasti jo ihan siitäkin syystä, että oon saanu nukuttua kunnolla. Vähän tuo panacod on tietysti saanut olon tokkuraiseksi ja väsyneeksi päivisinkin, mutta mielummin nyt oon makoillu ja nukkunu vähän enemmän. Ainakin oon ottanu rennosti ja lepäilly kunnolla.
Eilen oli sitten aika sinne Taysin hoitohuoneelle, missä oli hoitaja vastassa heti kun sinne saavuttiin. Hän siinä irrotteli varovasti teipit nännien päältä ja tämä ei onneks sattunu muuten kun niissä kohdissa, missä teippi oli kiinni rintakarvoissa..
Oikea nänni oli lähes samanlaisessa kunnossa kun ensiavussakin viime viikolla, hieman ehkä iho oli kiinnittynyt paremmin nännin reunoihin. Tämän osalta ei ollutkaan edes pelkoa, että sen toipumisessa olis mitään epänormaalia.
Vasenta nänniä hieman pelkäsinkin ja olin ehkä jo henkisesti valmistautunu johonkin toimenpiteeseen tämän osalta... Teipit kun poistettiin niin lähtikin sitten tämän vasemman nännin päältä kuollut tumma ihokerros mukana pois ja alta paljastui suht. normaalin näköinen punainen nänni! Hieman nännistä kuitenkin lähti imelää hajua ja sen päällä oli paksua kellertävää nestettä. Hoitaja soitti nännien tarkastelun jälkeen lääkärille ja sattuikin niin hyvä tuuri, että silloin kaks viikkoo sitten mut leikannut lääkäri oli talossa ja hän itse tuli hetken päästä paikan päälle nännejä katsomaan. Hän siinä sitten vähän paineli rintakehää ja katseli nännejä todetakseen, että kaikki on kunnossa ja myös vasemmasta nännistä tulee vielä ihan toimiva ja siihen kasvaa uus iho päälle!
Oikea nänni teipattiin leikkaushaavojen kohdilta ihan normaalilla haavateipillä ja vasen nänni puhdistettiin suolaliuoksella ja sen päälle laitettiin teipeillä pala jotain rasvalapun tyylistä materiaalia. Vasenta nänniä ei teipattu oikean tapaan, että sen reunat ja nänni itsessään pääsevät hengittämään kunnolla. Nännin pinta kun on nyt rikki kun siitä lähti se kuollut iho pois.
Tuolla Taysissa annettiin myös lupa mennä ensimmäistä kertaa suihkuun ilman mitään teippejä tai lappuja nännien suojana. Leikkauksesta kun on kaksi viikkoa niin haavojen pitäis olla niin ummessa jo, ettei niistä pääse erityisemmin mitään sisään suihkuteltaessa. Haavoja pitäis nyt siis sitten suihkutella päivittäis ja samalla tulee myös vaihdettua vasempaan nänniin tuo lappu päälle päivittäin.
Eilen kävin ekaa kertaa sitten suihkussa "nännit paljaana" ja suihkuttelin varovasti niistä kuivuneita eritteitä pois. Kelasin et suihkuttelu ois tuntunu nänneissä ikävältä, varsinkin kun siitä vasemmasta nännistä on pinta rikki, mut ei se tuntunu oikeestaan ollenkaan. Tässä suhteessa ehkä ihan hyvä et tuntoo noissa nänneissä ei paljoo oo...
Ennen leikkausta siis oli jo puhetta siitä, että tunto rintakehälle palautuu pikkuhiljaa takasin ja nänneihin ei ainakaan herkkä tunto välttämättä palaa ollenkaan. Nänneissä mulla nyt vieläkään ei tuntoa oo oikeestaan ollenkaan enkä kauheen kovasti oo uskaltanu nipistellä ja kokeilla koska alkaa tuntua.
Autolla ajamista kokeilin tällä viikolla maanantaina ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen ja se sujui ihan hyvin. Ajattelin etukäteen et ratin kääntely ois sattunu rintakehään mut siirsin penkin silleen, että käsien liike jäi tarpeeks pieneks. Myöhemmin huomasin et olin ehkä vähä jännittäny paikkoja ajaessa, koska niskat oli hieman jumissa tuon ajamisen jälkeen.
Oon myös nyt koittanu vähän ulos mennä käveleen hiljakseen, mut pitkää matkaa en viel jaksa kävellä yhteen putkeen. Kävelin yks päivä varmaan alle 2km lenkin ja se oli jo ihan tapeeks.
Suunnitelmana tässä nyt on lisäillä tota autolla ajamista, lenkkeilyä ja muitakin "normaaleja" asioita jaksamisen mukaan. Alkaa vähän tää jatkuva makoilu ja kotona istuminen olla tylsää.
Edellisessä kirjotuksessa jäin siihen, että perjantaina oli tarkoitus mennä ensiapuun uudelleen vasenta nänniä näyttämään.
Kirurgi tuota nänniä sitten katseli perjantaina ja totesi että siinä on jonkun asteinen nekroosi. Samalla mulle varattiin tiistaiksi aika Taysiin Tules-kirurgian hoitohuoneeseen, missä tuota nänniä sitten katsottaisiin vielä Taysin henkilökunnan toimesta tarkemmin.
Molempien päälle laitettiin perjantaina sitten uudet teipit ja ensiavussa ohjeistettiin olemaan kastelematta nännejä, ettei haavat saisi ylimääräistä kosteutta teippien alle. Muutaman kerran kävin sitten suihkussa niin, että nännien teippien päälle laitettiin kangastaitos ja sellasta muovia suojaamaan kastumiselta.
Ensiavussa määrätty panacod auttoi nukkumiseen ja sen ansiosta kivut ovat pysyneet kurissa öisin täydellisesti! Olo ja mieliala on parantuneet siis huomattavasti jo ihan siitäkin syystä, että oon saanu nukuttua kunnolla. Vähän tuo panacod on tietysti saanut olon tokkuraiseksi ja väsyneeksi päivisinkin, mutta mielummin nyt oon makoillu ja nukkunu vähän enemmän. Ainakin oon ottanu rennosti ja lepäilly kunnolla.
Eilen oli sitten aika sinne Taysin hoitohuoneelle, missä oli hoitaja vastassa heti kun sinne saavuttiin. Hän siinä irrotteli varovasti teipit nännien päältä ja tämä ei onneks sattunu muuten kun niissä kohdissa, missä teippi oli kiinni rintakarvoissa..
Oikea nänni oli lähes samanlaisessa kunnossa kun ensiavussakin viime viikolla, hieman ehkä iho oli kiinnittynyt paremmin nännin reunoihin. Tämän osalta ei ollutkaan edes pelkoa, että sen toipumisessa olis mitään epänormaalia.
Vasenta nänniä hieman pelkäsinkin ja olin ehkä jo henkisesti valmistautunu johonkin toimenpiteeseen tämän osalta... Teipit kun poistettiin niin lähtikin sitten tämän vasemman nännin päältä kuollut tumma ihokerros mukana pois ja alta paljastui suht. normaalin näköinen punainen nänni! Hieman nännistä kuitenkin lähti imelää hajua ja sen päällä oli paksua kellertävää nestettä. Hoitaja soitti nännien tarkastelun jälkeen lääkärille ja sattuikin niin hyvä tuuri, että silloin kaks viikkoo sitten mut leikannut lääkäri oli talossa ja hän itse tuli hetken päästä paikan päälle nännejä katsomaan. Hän siinä sitten vähän paineli rintakehää ja katseli nännejä todetakseen, että kaikki on kunnossa ja myös vasemmasta nännistä tulee vielä ihan toimiva ja siihen kasvaa uus iho päälle!
Oikea nänni teipattiin leikkaushaavojen kohdilta ihan normaalilla haavateipillä ja vasen nänni puhdistettiin suolaliuoksella ja sen päälle laitettiin teipeillä pala jotain rasvalapun tyylistä materiaalia. Vasenta nänniä ei teipattu oikean tapaan, että sen reunat ja nänni itsessään pääsevät hengittämään kunnolla. Nännin pinta kun on nyt rikki kun siitä lähti se kuollut iho pois.
Vasen nänni, kuvassa tossa on sitä nestettä joka puhdistettiin pois
Oikea nänni
Tuolla Taysissa annettiin myös lupa mennä ensimmäistä kertaa suihkuun ilman mitään teippejä tai lappuja nännien suojana. Leikkauksesta kun on kaksi viikkoa niin haavojen pitäis olla niin ummessa jo, ettei niistä pääse erityisemmin mitään sisään suihkuteltaessa. Haavoja pitäis nyt siis sitten suihkutella päivittäis ja samalla tulee myös vaihdettua vasempaan nänniin tuo lappu päälle päivittäin.
Eilen kävin ekaa kertaa sitten suihkussa "nännit paljaana" ja suihkuttelin varovasti niistä kuivuneita eritteitä pois. Kelasin et suihkuttelu ois tuntunu nänneissä ikävältä, varsinkin kun siitä vasemmasta nännistä on pinta rikki, mut ei se tuntunu oikeestaan ollenkaan. Tässä suhteessa ehkä ihan hyvä et tuntoo noissa nänneissä ei paljoo oo...
Ennen leikkausta siis oli jo puhetta siitä, että tunto rintakehälle palautuu pikkuhiljaa takasin ja nänneihin ei ainakaan herkkä tunto välttämättä palaa ollenkaan. Nänneissä mulla nyt vieläkään ei tuntoa oo oikeestaan ollenkaan enkä kauheen kovasti oo uskaltanu nipistellä ja kokeilla koska alkaa tuntua.
Siinä rintakehä suihkun jälkeen, ihan siistin näkönen tuo mun silmään jo on.
Autolla ajamista kokeilin tällä viikolla maanantaina ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen ja se sujui ihan hyvin. Ajattelin etukäteen et ratin kääntely ois sattunu rintakehään mut siirsin penkin silleen, että käsien liike jäi tarpeeks pieneks. Myöhemmin huomasin et olin ehkä vähä jännittäny paikkoja ajaessa, koska niskat oli hieman jumissa tuon ajamisen jälkeen.
Oon myös nyt koittanu vähän ulos mennä käveleen hiljakseen, mut pitkää matkaa en viel jaksa kävellä yhteen putkeen. Kävelin yks päivä varmaan alle 2km lenkin ja se oli jo ihan tapeeks.
Suunnitelmana tässä nyt on lisäillä tota autolla ajamista, lenkkeilyä ja muitakin "normaaleja" asioita jaksamisen mukaan. Alkaa vähän tää jatkuva makoilu ja kotona istuminen olla tylsää.
Kommentit
Lähetä kommentti