Leikkauspäivä ja seuraava päivä

Nyt on ensimmäinen yö takana ja päivänkin mittaan tullu levättyä sen verran, että kirjottaminenkin sujuu jo mutkattomammin. Nyt voisin kirjotella jo tuosta eilisestä leikkauspäivästä ja tästäkin päivästä,  kun asiat on vielä edes jotenkin tuoreessa muistissa.

Aamulla lähdimme siis äiten kanssa ajelemaan kohti Valkeakoskea jo viiden jälkeen ja perillä olimme hieman ennen seitsemää, jolloin alkoi ilmoittautuminen sairaalaan. Ilmoittautumisen yhteydessä tarkistin vaan tietojeni oikeellisuuden sairaalan tiedoissa ja allekirjoitin laput siitä, kenelle sairaalassa olostani saa kertoa ja siitä saako tietojani tarkastella jostain potilasrekisterihommasta. Tämän jälkeen mut ohjattiin toiseen aulaan odottelemaan kutsua vaatteiden vaihtoon.
Seuraavassa vaiheessa äite jäikin matkasta ja lähdin hoitajan mukaan, joka ohjeisti vaatteista ja omien tavaroiden jättämisestä säilytykseen. Sitten vaihdoinkin itsekseni sairaalavaatteet ja lähdin odottelemaan leukkaussaliin kutsua odotustilaan, jossa istuimme nojatuoleissa useiden muiden potilaiden kanssa.
Jo ennen vaatteiden vaihtoa hoitaja kyseli, mikä käsitys mulla itsellä on siitä miten leikkaus toteutetaan, koska heillä oli ilmeisesti kahta eri tietoa leikkaustavasta: oli tieto, että tehtäisiin se rasvaimu ja nännien siirto luonnollisille paikoille sekä oli myös tieto että leikkaus tehtäisiin tekemällä ne viillot rintojen alapuolelle. Itsehän olin tuon rasvaimunhomman käsityksessä, niin kuin mulle silloin keväällä siellä esikäynnillä sanottiin.

Siinä odotustilassa ollessani mulle tuotiin lämpöpeitto ja mitattiin ekaa kertaa verenpaine, joka oli normaali tässä vaiheessa. Hetken päästä hoitaja haki mut takahuoneeseen ja multa otetettiin joju verikoe siltä varalta, jos leikkaus tehtäisiinkin niiden viiltojen avulla ja tässä taöauksessa tuo verikoe olisi välttämätön olla otettuna.
Hetken aikaa istuskelin siinä odotustilassa lämpöpeiton alla sitten vielä, kunnes leikkaava lääkäri tuli noutamaan mut mukaansa. Lääkäri piirteli rintoihin tussilla kuvioita ja katseli vähän, miten leikkaus olisi jätkevintä tehdä. Hän tuli siihen tulokseen, että rasvaimua en tarvinnut, koska rasvaa mulla ei rinnoissa ollut oikeastaan ollenkaan. Leikkaus päätettiin siis tehdä niin, että nännien keskustat ja hieman nännipihaa siitä ympäriltä säästettiin ja siitä ympäriltä otettiin kaistale ihoa pois ja sitten nämä kaistaleen reunat kiinnitettiin "rypyttämällä" jätetyn nännin ympärille. Tässä samalla myös rintakudos ilmeisesti otettiinpois ennen kun ne nuo reunat kiinnitettiin nänneihin.
(Todella vaikea selittää, mutta koitin piirtää havainnollistavaa kuvaa niistä viivoista mitä lääkäri rintoihin piirteli niin niistä ehkä vähän ymmärtää)
Tämän piirtelyn jälkeen menin vielä hetkeksi odotustilaan ja kohta mut tultiinkin hakemaan leikkaussalii, minne kävelin vielä omin avuin.

Leikkaussalissa menin sängylle makuulle ja aika pian siinä alettiin käsiin ja kehoon laittaa eri mittareita ja laitteita kiinni. Viimeisenä laitettiintippa vasempaan käteen ja tämä tuntui jo hieman ilkeeltä ja mulla alko hengitys vähän meneen kiivaammaks, joten mulle annettiin maski naamalle tässä vaiheessa. Siinä sitten vielä kyseltiin multa henkilätiedot ja se mihin operaatioon olin tulossa. Sitten annettiinkin tipan kautta puudutusainetta, ettei nukutusaine tuntuisi niin vihlovalta kädessä. Siihen perään melkein sit annettiinkin nukutusaine ja ei siinä kauaa mennyt kun katkee filmi.

Seuraavaks heräilinkin noin puolenpäivän jälkeen sitten heräämössä, mistä muistikuvat on alulta ainakin aika hataria. Sen muistan ainakin et multa kysyttiin pystynkö nieleen lääkkeitä ja sit söin siinä muutaman lääkkeen. Mulle myös selitettiin dreeneistä, jotka mulle oli laitettu leikkauksen yhteydessä poistamaan haavoista kudosnestettä ja verta. Ne on siis tollaset molemmilta puolilta rintojen alapuolelta tulevat muoviputket, joiden päissä on tollaset pussit mihin se neste valuu.
(kuva dreenipussista, myöhemmässä kuvassa leikatusta rintakehästä näkyy ne kohdat mistä dreenit rintojen alapuolelta lähtee)

Jossain vaiheessa kun siinä olin pidemmän aikaa ollut hereillä niin soitettiin osastolle et mua saa lähtee hakeen sinne. Osastolta tulleilla hoitajilla meni kuiteskin siinä hetki, joten torkuin tässä välissä vielä heräämössä.
Kohta mut siinä heräteltiin ja mua lähettiinkuskaan sängyllä osastolle, missä äite olikin mua jo vastassa. Mulle oli täällä osastolla oma huone, joka on musta tosi hyvä asia. Saa olla ihan omassa rauhassa!

Osastolle saapumisen jälkeen en alusta muista taas mitään, mutta ainakin kerran taisivat hoitajat tarkistaa leikkaushaavat ja sitten aika pian jatkoin nukkumista ja tässä vaiheessa äite lähtikin sitten kotiin ajelemaan.
Iltapäivä ja alkuilta menikin aika pitkälti aluksi nukkuen, koska lääkitys ja aamuinen nukutusaine sai aika väsyneeksi. Kipuja leikkausalueella ei oikestaan ollut, joten oleminen oli tämän vuoksi helppoa.
Päivällinen oli ensimmäinen ruoka jota mulle tuotiin, mutta tästä en alas saanut muuta kuin jälkiruokakiisselin. Päivällisen jälkeen kävin myös ensimmäisen kerran jalkeilla ja kävelin huikean reilun metrin matkan vessaan ja takaisin. Aluksi jo sängyn reunalle kyljen kautta nouseminen alkoi pyörryttää, mutta pikkuhiljaa hoitajan avustuksella pääsin pystyyn ja vessaan asti. Vessareissu oli oma operaationsa jo siinä, kun piti raahata mukaan tippateline ja dreenit molemmin puolin sänkyä. Kaikki kuitenkin sujui hyvin ja ei tullut edes huonoa oloa jalkeilla olosta.
Illalla katselinkin siinä sitten hetken telkkaria ja mulle tuotiin iltalääkkeet ja iltapalaa. Iltapalaleivän ja jugurtin sainkin kokonaan jo syötyä, mutta pian syömisen jälkeen iski todella huono olo. Otinkin sitten iltalääkkeeta ja aloin nukkumaan jo kahdeksan jälkeen.

Myöhemmin illalla hoitaja kävi sanomassa, että äite oli soitellut ja kysellyt vointia ja toivotellut hyvät yöt. Itse kun nukuin niin en tajunnut vastata puhelimeen.
Yöhoitajat kävi mua kattomassa täällä yön aikana parin tunnin välein ja pariin kertaan tsekkasivat leikkaushaavat myös. Itse nukuin vähän pätkissä ja jossain vaiheessa olin useammankin tunnin yöllä hereillä, koska selällään nukkuminen ei oo mulle mikään paras asento nukkua. Selällään makaamisesta johtuen myös aamuyöllä mulla oli slekä ja niskat tosi jumissa ja sainkin tähän sitten särkylääkettä ja saikin nukuttua hyvin lopun yön.
Jossain vaiheessa yöhoitaja kävi aamuun tulleiden hoitajien kanssa katsomassa haavoja, että aamuun tulleet osaisivat vähän verrata mahdollisia muutoksia johonkin.

Tänään aamulla ensimmäisenä mulle tuotiin aamulääkkeet ja aamupalaa, mutta ennen näiden syömistä kävi plastiikkakirurgi ja hoitaja katsomassa leikkaushaavat ja ottamassa leikkauksesta lähtien olleet sidokset pois. Tilalle vaihdettiin ainostaan rasvalaput ja laitettiin tukitoppi takaisin rintakehää tukemaan. Dreenit päätettiin pitää vielä huomiseen, koska niihin ei paljoa nestettä haavoista ollut kerennyt kertymään kun liikkeessä en eilen vielä vessakäyntiä lukuunottamatta ollut. Tässä vaiheessa mulle esitettiin mahdollisuus jäädä sairaalaan vielä huomiseksi eli perjantaihin asti jos itse kokisin sen helpoimmaksi olon ja dreenien kannalta.
(Ensimmäisessä kuvassa näkyy "tukitoppi", joka mulla oli eilisen ja viimeyön ajan sidosten päällä. Toisessa kuvassa rintakehä ilman mitään sidoksia, nännien päällä on ainostaan teippiä. Dreenien putket näkyy tuossa sivuilla)

Aamupalasta en saanut syötyä oikeestaan muuta kuin mehukeittoa, koska siinä ennen syömistä ottamastani kipulääkkeestä tuli tosi huono olo. Olo tuli pian myös tosi väsyneeksi ja jatkoinkin sitten nukkumista. Nukuin aamupäivän lounaaseen saakka pätkissä ja päätin myös, että on ehkä parempi jäädä vielä yhdeksi yöksi sairaalaan. Ei tarvi kotona sitten dreenien kanssa sählätä ja jotenkin olo on vielä sellainrn, et on ihan hyvä levätä vielä sairaalassa ja harjotella pikkuhiljaa ylhäällä olemista pidempiä aikoja.
Tämä päivä onkin mennyt taas aika pitkälti nukkuessa ja makoillessa, mutta istumassa ja seisaaltaan olen myös muutaman kerran jo käynyt. Vessassa käyminenkin onnistuu jo helpommin ja sain jo luvan kävellä vessaan itsenäisestikin. Ruokaa en oikeestaan oo saanut alas, vaikka lounaan aikaan sainkin pahoinvoinnin estolääkkeen. Johtunee varmaan osittais myös siitä ettei tuo sairaalan ruoka mitään houkuttelevinta herkkua ole...

Mutta sellasta tällä erää ja kaikki on oikein mukavasti täällä. Hieman on kipuja ja paineen tunnetta rintakehässä ollut tänään enemmän kun eilen, mutta tämä johtuukin varmaan enimmäkseen siitä kun oon ollu liikkeessä enemmän. Myös liikkeestä johtuen dreeneihin on tullut vähän rilistä enemmän nestettä, mutta tämäkin on ihan hyvä asia! Muuten fiilis on jotenki epätodellinen ja outo, varsinkin kun aamusta katselin tasaista rintakehääni niin oli jotenki outoo kun niitä tissejä ei siinä enää ollut!
Mutta joo, lisää kirjottelen sitten taas kun jakselen!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sipelle pippeli 2k19 (ehkä)

Lääkärin lausunto Helsingistä ja tulevaisuus

Neljä viikkoa leikkauksesta